Isäntä ja koiruudet Vangasjärvellä (c) Riikka
Viime viikon vietimme hiihtolomaa, ja alkuviikosta kyläilimme vanhempieni luona, koirat tietysti olivat myös mukana isälläni. Isäni asuu kerrostalossa, joten hihnalenkkiharjoittelua tuli taas runsaasti, kun monta kertaa päivässä käytiin uusia hajuja haistelemassa. (Kotonahan koirien kanssa käydään hihnalenkeillä vain harvakseltaan, pihamme on aidattu ja koirat ulkoilevat pääsääntöisesti pihalla vapaina.) Pepillä oli edelleen tötterö päässä, joten itsekseen kolmen koiran lenkittäminen ei oikein ottanut onnistuakseen – yhtenä iltana kyllä sitäkin kokeilin, mutta Peppi tökki tötteröllään toisia niin paljon, että se kerta jäi ainoaksi.
Nanni Vangasjärven jäällä (c) Riikka
Tarkoituksemme oli käydä isäni kanssa pilkillä niin, että koiratkin olisivat päässeet järvelle hömpöttämään. Sää oli kuitenkin kovin pilvinen ja tuulinen, joten siitä ajatuksesta jouduimme luopumaan. Onneksi pilvet rakoilivat yhtenä päivänä sen verran, että pääsimme suojaisampaan lahdenpoukamaan koirien kanssa jäälle kävelemään, niin ne saivat edes vähän juoksennella vapaina. Siinä ei paljoa tötterökään vauhtia hidastanut.
Uupunut lomalainen Omena (c) Riikka
Loppupään lomasta vietimme kotona laiskotellen, paitsi Omena, joka viime viikonloppuna reissasi Tallinnaan näyttelyihin. Lauantaina Omenalla meni hienosti, NUO ERI SA PN2 ja SERTI, sunnuntai oli vähän vaatimattomampi päivä tuloksella NUO ERI2 SA PN3. Hienosti mennyt reissu kuitenkin.
Tämän viikkoa olen taas ollut töissä, joten arki on ollut normaalimpaa. Peppi on tosin edelleen joutunut käyttämään tötteröä, kun haava on parantunut niin hitaasti.
Nanni heräilee hammasputsin jäljiltä (c) Riikka
Parempaan päin se kuitenkin koko ajan menee, pian varmasti saadaan jo luopua koko tötteröstä. Nanni puolestaan kävi perjantaina hammaskiven poistossa. Alkuperäinen rauhoitusannos ei oikein purrut, vaan Nanni oli sitkeästi hereillä, kun eläinlääkäri tuli sitä hakemaan. Eläinlääkäri olikin joutunut antamaan sille hieman lisää rauhoittavaa ja vielä hieman nukutusainettakin. Ei siis ihme, että se oli sen jälkeen koko illan aivan pökkeröinen. Alkuun se lepäili pyyhkeen alla alakerrassa ja vähän jaloiteltuaan se sitten pääsi sylissä yläkertaan ja lempipaikalleen sohvalle isännän ja emännän väliin. Siinä oli hyvä nukkua rauhoittavat pois, ja aamulla se olikin ihan oma itsensä.
Eilen Omena kävi taas näyttelyreissulla, tällä kertaa Eurassa ja sieltä tuloksena olikin sitten NUO ERI SA PN1 SERTI ja VSP! Ekat pokaalitkin on siis nyt saatu, pitänee ruveta rakentelemaan niille ja ruusukkeille jotain paikkaa, että saa ne esille. Ensi kuussa Omenalla on luvassa vielä kaksi virallista näytelyä, ja voipa olla, että minäkin intoonnun sen johonkin mätsäriin viemään, jos sitä vaikka itsekin alkaisi treenata kehässä pyörimistä. Nyt se olisi helppoa, kun koira on valmiiksi siistissä turkissa. Mutta niistä lisää, jos niihin innostun. Tänään jos vaikka lähtisi metsähömpötykselle, kun on niin komea ilmakin.
